torstai 17. marraskuuta 2016

Salla Simukka: Sisarla: seikkailu toisessa maassa (Tammi, 2016. 184 s.)

"Talvi oli tosin ollut monella tapaa todella kummallinen. Ensilumi satoi syyskuun lopulla. Ei siinä sinänsä mitään, joskus ensilumi satoi jo silloin, mutta tällä kertaa lumi jäi maahan pysyvästi ja se oli poikkeuksellista. Se oli aluksi vain ohut, valkea lumipeite jäätyneen maan päällä, mutta sitten lunta satoi lisää. Ja lisää. Ja lisää. Ensin ihmiset olivat innoissaan. Ei ankean loskaista lokakuuta, ei masentavan pimeää marraskuuta!" s. 8

Kun talvi vain jatkui ja lunta tuli koko ajan lisää, niin ihmiset huomasivat, ettei lumi ollut enää ystävä. Lumesta tuli vihollinen, jota vastaan taisteltiin tai jonka kanssa yritettiin tulla toimeen. Kylmyys myös muutti ihmisiä entistä ilkeämmiksi.

Aliisa on yksitoistavuotias tyttö, joka lähtee eräänä lumisena päivänä seuraamaan koiran jälkiä lumessa. Yhtäkkiä Aliisa putoaa lumen halki toiseen maailmaan, Sisarlaan, jossa on hyvin erilaista ja lämmintä. Käy ilmi, etteivät lumet jäljessä olleetkaan koiran, vaan suden, joka osaa puhua. Susi kertoo, että Aliisan tulisi astua portista Salamaisuuksien puutarhaan ja etsiä kolme avainta.

Salamaisuuksien puutarha on ihmeellinen ja satumainen paikka. Siellä asuu mitä kummallisempia olentoja: tuulikeijuja sekä kukkia ja eläimiä, jotka osaavat puhua. Ja mikä tärkeintä, Aliisa kohtaa puutarhassa tytön, Merin. Tytöt ovat joutuneet Sisarlaan taistellakseen pahaa kuningatarta ja hänen aiheuttamaansa ikuista talvea vastaan.

Kirjan alussa on kolme lainausta tunnetuista lastenkirjaklassikoista: Carrollin Liisan seikkailuista ihmemaassa, Burnettin Salaisesta puutarhasta sekä Andersenin Lumikuningattaresta. Simukka on hienosti tavoittanut jotakin kaikkien näiden kolmen kirjan tunnelmista ja maailmoista tarinaansa.

Sisarla : seikkailu toisessa maailmassa on lapsille ja nuorille suunnattu satufantasiakertomus hyvän ja pahan välisestä taistelusta, sekä ennen kaikkea ystävyyden voimasta ja tärkeydestä. Simukan kirjoitustyyli on mukaansatempaava ja kieli on helppolukuista. Kirjassa on sopivassa suhteessa huumoria ja seikkailua. Sisarlan on kuvittanut Saku Heinänen. Vahva mustavalkoinen kuvitus herättelee ajatuksia kohti sadun ja fantasian maailmoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti